Miten sen nyt sanoisi. Ehkä USC Annenberg:n johtajaa Jeffrey Colea mukaillen nietzscheläisittäin: Yksityisyyden suoja internetissä on kuollut.
USC Annenberg Center for the Digital Future:n tutkimuksen mukaan nuoremmat (18-34 vuotiaat) käyttäjät luovuttavat tietojansa avomielisemmin kuin vanhemmat (yli 35-vuotiaat) internetin käyttäjät. Nuorempaan ikäryhmään kuuluvat luovuttivat mieluusti esimerkiksi paikkatietojansa, jos he saivat vastineeksi jotakin, kuten alennuskoodeja. Tietojen luovuttaminen ei johdu välinpitämättömyydestä, kertoo tutkimusyhtiö Bovitz. Nuoret näkevät tiedonvaihdon kuuluvan osaksi sosiaalista mediaa.Useat palvelimet keräävät evästeistä tietoja käyttäjistään. Klikkaukset ja selaukset ovat arvokasta kauppatavaraa, josta myös käyttäjä hyötyy: kohdennetulla markkinoinnilla kysyntä ja tarve kohtaavat tehokkaammin. The Guardian ja The Washington Post ovat puolestaan uutisoineet turvallisuuspalveluiden pääsyistä eri internetjättien palvelimille – mukaan lukien sellaiset kuin Google, Facebook ja YouTube. Kuluttajan huolista suuremmaksi kuitenkin muodostuu identiteettivarkaudet esimerkiksi yhteisöpalveluissa, joissa salasanat saattavat päätyä vääriin käsiin. Helpoin tapa estää ikäviä tilanteita on käyttää riittävän vaikeasti murrettavissa olevia salasanoja ja jakaa tärkeitä tietoja vain SSL-salatuissa verkkopalveluissa.
Nietzsche kuvasi kuuluisalla ”Jumala on kuollut” –lausahduksellaan kriisiä, jonka läntinen kulttuuri kohtasi sen perusteiden murentuessa 1800-luvun lopputienoilla. Aikaisemmin kansat asettivat arvojaan yksilön yli, nyt yksilö kykeni muovaamaan arvot ja kulttuurin. Samalla tämä muutos avasi tien uudenlaiseen maailmaan, joka on johtanut internetin sisältävään nykyhetkeen. Yksityisyydensuojan menettäminen tai kaventuminen koetaan turvattomana ja pelottavana, mutta mielenkiintoista on nähdä, millainen jälkivaikutus sillä on maailmaan.
